Lapsuus? mitä siitä tulee mieleen, mun kohal ei niin paljon hyvää.
Eli syntynyt 1993. Se mitä mä muistan omasta lapsuudestani äitin luona eli 1993 – 1998 kerron nyt. Vanhemmat eronnu ennen ku kerkesin tähä maailmaan, äiti on ammattijuoppo ja isä taas työssä käyvä tiukkapipo.
Asoita mitä muistan tuosta ajasta kun asuin äitini luona. Asuin äitini kanssa roihuvuoressa niin kauan kun äitini kanssa asuin. Olin noin neljän vanha kun olin parhaan kaverini kansaa ulkona leikkimässä hiekkalaatikolla, kello oli 12 yöllä. Kaverini halus lähtee kotiin, joten lähti. Mulla jäi yritykseks lähtee kotiin, koska ei ollut avaimia. Mutta aikani hakattuani ovea, naapurin kiva romanialainen tuli avaamaan rapun oven. Mutta kun pääsin kotiovelle, kukaan ei avaa ovea. Siinä parituntia odoteltuani, äiti saapuu miesystävänsä kanssa kaatokännissä saunasta ja katsoivat että mitä istun sielä rapussa yksinäni.
Kaikkea en nyt muista, mutta tämän mitä nyt alan kirjoittaa muistan nyt ja tulen muistamaan koko loppu elämäni.
Olin noin viiden vanha sama vuosi jolloin muutin äitin luota isän luokse ja syy tulee tässä. Olin isoveljeni kanssa kotona ja äiti ja hänen miesystävänsä tulivat jälleen kaatokännissä kotiin. No he sitten rupesivat haastamaan riitaa toistensa kanssa ja äitin miesystävä haukkui minua ja isoveljeäni, joten äiti tietenkin suuttui. Äiti haki keittiöstä mattoveitsen ja puukotti miesystäväänsä . Muistan kuinka katoin ku se mies lyyhisty maahan ja me oltiin isoveljen kanssa kämpän nurkassa ihan peloissaan. Äiti rupes panikoimaan ni sit se soitti ambulanssin ja valehteli tietenki et se sen mies tuli himaa valmiiks puukotettuna ja puhelun jälkeen se pakotti mut ja mun veljen mennä ulos piilottamaan mattoveitsen. Sitä en tiedä mitä äitille sen jälkeen tapahtu. Samana päivänä isä tuli hakemaan mut ja veljen ja jotenkin ihmettelin ku kerroin isille tapahtumista, että se ei tienny mitään. Noiden tapahtumien jälkeen muutin isän luokse ja isä sai yksin huoltajuuden.
Eli siinä oli mun lapsuus äidin luona. Ei kovin kiva, mut se on mennyttä joten antaa olla. Kaikkee mitä tapahtu silloin en jaksa edes kirjoittaa, mutta asian pointti oli varmaankin se, että äiti vaan ryyppäs.
Seuraavassa merkinnässä voisin aloittaa kirjottaa siitä lapsuudesta, minkä vietin isän luona.
